Kolme lasta värittämässä värityskirjaa lattialla maaten maton päällä

MIKSI HALUAMME TORJUA TURHAA TEKSTIILIJÄTETTÄ?

Tänä keväänä EU:ssa valmistui kestäviä ja kiertotalouteen perustuva tekstiilejä koskeva EU:n strategia. Tekstiilituotteiden tuotanto ja kulutus kasvavat jatkuvasti, mutta tekstiilien elinkaari on uskomattoman lyhyt.

Kuinka monta uutta vaatetta olet ostanut tänä vuonna tai heittänyt rikkinäisen vaatteen roskiin? Itselläni on 6-vuotias rymyäjä tytär, jolla on harvasen päivä leggareissa reikä. Hyvin herkästi se muutaman euron legginssit lentää roskiin, koska korjaaminen on kalliimpaa entä kuin uudet housut.

Tekstiilien maailmanlaajuinen tuotanto on lähes kaksinkertaistunut.

EU:n julkaiseman tekstiilistrategian mukaan tekstiilien maailmanlaajuinen tuotanto on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2000–2015 aikana. Sen lisäksi strategiassa mainitaan, että vaatteiden ja jalkineiden kulutuksen odotetaan lisääntyvän 63 prosenttia, eli nykyisestä 62 miljoonasta tonnista 102 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. On sanomattakin selvä, että tekstiilien tuotannon huima kasvu tulee näkymään ilmastossa, veden- ja energiankulutuksessa sekä ympäristössä.

Tiesitkö, että puuvillapussilakanan valmistamiseen kuluu 20.000 litraa vettä? On hyvä myös muistaa, että tekstiilien globaaliin arvoketjuun liittyy ympäristöllisten vaikutusten lisäksi sosiaalisia haasteita. Esimerkiksi lapsityövoima on alalla iso ongelma, ja suurin osa kouluttamattomista tekstiilialan työntekijöistä ovat naisia. Tekstiilibisnes on myös tasa-arvo kysymys. 

Tekstiilin elinkaaren pidentämiseksi on tehtävä luottamusta parantavia toimia

EU:n strategia haluaa vahvistaa tekstiilin elinkaarta sekä vaikuttaa koko globaaliin arvoketjuun. Euroopassa on aina ollut vahvat perinteet tekstiilialalla ja toivoisinkin, että tulevaisuudessa olisi tekstiilien uusi tuleminen. Suurin osa tekstiileistä tulee kulutuskäyttöön, joten meillä kuluttajilla on iso rooli laivan kääntämisessä.

Itse kuitenkin myönnän sen, että kovin herkästi ei tule ostettua kalliimpaa tekstiiliä, koska on vaikea luottaa, että 200 € mekko olisi aidosti kestävämpi kuin 29,90 € maksava. Juuri edellä mainitun epäluottamuksen vuoksi EU haluaa lisätä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia vihreässä siirtymässä. Parhaillaan rukataan sääntöjä, jotta me kuluttajat voisimme luottaa sanoihin “vihreä”, ja “ekologinen”.  Myös korjattavuuspisteet olisi tulossa tuotteisiin, eli kuinka hyvin tuotteen voi korjata. 

EU:n tekstiilijätteestä suurin osa hävitetään sekajätteen mukana

EU:n sisällä on arvioitu, että 62 % tekstiilijätteestä hävitetään sekajätteen mukana. Suomessa hyväksyttiin uusi jäteasetus 18.11.2021 ja sen myötä tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa Suomessa 1.1.2023. Paikalliset jätelaitokset lajittelevat jätteet, varmistavat voiko tekstiilin kierrättää ja laittavat eteenpäin. Kierrätetyistä tekstiileistä voi valmistaa esimerkiksi lankaa, josta tehdään uutta kangasta.

Turhaa tekstiilijätettä on valtavasti ja me haluamme omalta osaltamme pidentää erilaisten tekstiilien elinkaarta pesemällä ne vastuullisesti käsityöllä. Onpa kyse matoista, teollisuuden työvaatteista tai peitoista. Säännöllinen tekstiilin huolto tuo lisävuosia tekstiileille, ja näin kannamme omalta osaltamme kortemme kekoon Euroopan neljänneksi suurimpaan jäteongelmaan.

Asiaa samasta aiheesta